Wienissä (niinkuin myös Kremsissä) oli kauniita taloja ja sää oli polttavan kuuma. Vaikka tykkäänkin ihan vaan fiilistelystä ulkomailla niin kai sitä aina on pakko vähän jotain turistijuttujakin käydä katselemassa. Me käytiin Schönbrunnin linnassa. Se linna oli aivan super iso ja hieno. En tajua miten kukaan voi asua tommosissa linnoissa, joissa on väkisin pitänyt keksiä käyttötarkoitus jokaiselle huoneelle. Tuollakin oli jotain huoneita missä oli vain tauluja seinillä ja yksi pöytä ja se oli jokin muistohuone tai jotain. Schönbrunnin puutarha oli kuitenkin ihan lemppari. Miksei Suomessakin voisi olla tuollaisia isoja, siistejä puutarhoja, joissa voisi vain hengailla, käydä piknikillä tai ihan vaan lenkkeillä? Pitihän sitä myös käydä pienellä noin vähän yli tunnin kiertoajelulla, jossa sattui olemaan suomen kieliset opastukset. Oli siinä kyllä naurussa pidättelemistä, kun yritti pokkana kuunnella sitä suomenkielistä opastusta. Joka tapauksessa kierros oli ihan mukava, kun siinä kuulee kaikenlaista pientä informaatiota. Mantan ja Anniinan kanssa me käytiin myös Praterissa, huvipuistossa, koska siellä oli Madame tussaud, johon me aina Anniinan kanssa halutaan joka paikassa. Samalla mentiin myös Riesenradiin, eli semmoiseen supervanhaan maailmanpyörään. Oli siitä ihan kivat näkymät, mutta vähän pelotti, kun se oli tosi vanha ja puinen koppero. Siellä huvipuistossa haluttiin myös käydä parissa laitteessa ja valkattiin testattavaksi kummitusjuna. En ajatellut, että jossain kummitusjunat voisi olla jopa oikeasti pelottavia. Siellä oli esimerkiksi jossain kohtaa tyttö siinä raiteilla ja se jäi sen junan alle ja jonkun miehen päätä hakattiin ikkunaan ja verta lensi. Samaan aikaa meidän päälle ruiskui vettä. Noi kaks juttua jäi päällimäisenä mieleen siitä junasta. Wieniin kun menee niin pitäähän sitä käydä myös Sacherkahvilassa maistamassa aitoa Sacherkakkua. Mulle Wien oli kokonaisuudessaan miellyttävä kokemus ja nautin olosta siellä kamalasta jalkakivusta ja rakkuloista huolimatta. Tää viikko Suomessa on ollut sään puolesta ankea ja muutenkin aika tylsä, joten hyvillä mielin voin huomenna taas astua sisään Helsinki-Vantaan ovista ja hypätä koneeseen kohti Alanyaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti